Tänä talvena olen paljon lenkkeilyt ja käynyt kuntosalilla, mutta nyt vihdoin ja viimein viime perjantaina kävin ensimmäistä kertaa hiihtämässä tänä talvena. Pienempänä inhosin hiihtoa ja äidin kanssa muisteltiinkin, kuinka kerran lähdin äidin mukaan hiihtämään sillä verukkeella, että hän osti minulle uudet housut! Nyt äidin ei kuitenkaan tarvinnut enää verukkeita keksiä, sillä itse pari vuotta sitten innostuin hiihdosta. En minä vieläkään mikään himohiihtäjä ole, mutta varsinkin kun kevätaurinko alkaa paistaa, niin ai että mikä nautinto on mennä jäällä kun aurinko lämmittää kasvoja (samalla palaa mukavasti!) Valitettavasti tällä kertaa aurinko ei paistanut, mutta oli silti hyvä sää. Matkaakin kertyi ihan mukavasti, 10 kilometriä.
Blogin kirjoitus hieman katkesi, kun sain äsken yllätysvieraana työkaverini, joka on ollut nyt pidempään sairaslomalla. Olipas mukava vaihtaa pitkästä aikaa kuulumisia ja me kun tunnetusti molemmat ollaan papupatoja, niin aika meni kyllä tosi nopeasti! Kiitos vaan päivän piristyksestä!
Nyt alan syömään ja sen jälkeen kääriydyn viltin alle nauttimaan vapaapäivästä! Kurkkukipu tekee tuloaan, joten tämän päivän urheilut saa jäädä nyt välistä. Toivotaan, etten kipeydy tämän enempää. Inkivääriä ja sitruunaa naamaan, niin avot!
Terkkuja Töpöltä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti