maanantai 18. toukokuuta 2015

Geelikynsiin hurahtanut

Vaikka edellisessä kirjotuksessa kerroin, että kevät on ollu mulle rankkaa aikaa, niin on tässä paljon hyvääkin ollut. Olen nimittäin löytänyt itselleni uuden harrastuksen, nimittäin geelikynsien tekemisen! :) 

Innostus geelikynsiin mulla on ollut oikeastaan aina, valitettavasti työni puolesta en ole voinut ottaa niitä muulloin kuin lomilla. About pari kuukautta sitten mun työkaveri teki mulle geelikynnet ja jo silloin ajattelin, että vitja kun vois ite alkaa niitä tekemään. Heli, jolla olen niitä aikaisemmin käynyt laitattamassa, ei valitettavasti enää tee niitä, joten siinä vaiheessa varmistu ajatus, että minähän tilaan itelleni pelit ja vehkeet ja alan harjottelee tekemään niitä ihan ite! 
Tuleehan se paljon halvemmakskin :)

Kolusin jokaisen nettisivun missä myytiin aloituspaketteja geelikynsien laittoon. Vastaan tuli http://www.nded.fi/ ja kyseiseltä sivulta löyty vaikka vallansun mitä! Päätin rohkeesti laittaa tilaukseen aloituspaketin, mikä sisälsi: 


 UV- laitteen 36 W 
5 ml alusgeelin
5ml rakennusgeelin
5ml Frenc manikyyrigeelin
5ml viimeistelygeelin 
100 kpl kynsitippejä 
5 x 3 ml liimaa
1 tippileikkurit
monta erilaista viilaa mm. banaaniviila ja 180/100 bufferiviila
5 kynsinauhapuikkoa
1 100ml nailcleaner 
1 15 ml op coat 
1 15 ml kynsinauhaöljy 
1 15 ml primer 
1 glitterjauhepurkki 
1 koristepussi 
iso rulla tuffereita 

 liekköhän tuossa oli kaikki? :D lisäksi tilasin erilaisia glittereitä, geelejä, koristeita sekä käsietuen.  Tavaraa tuli kyllä tosi paljon ja minusta tosi kohtuulliseen hintaan :) Muistaakseni paketti tuli noin 2 viikossa ja kotiovelle toimitettuna.


Tilauksesta on noin pari kuukautta ja takana on jo kuudet kynnet! Hurahdin tähän aivan täysin! :D 

Ekat kynnet tein itselleni ja niistä tuli tosi glitterit! Mutta muutoin tuli yllättävän hyvät! Aikaa näihin meni varmaan 5 tuntia :D pikkasen selässä alkoi tuntumaan. Keskimäärin aikaa kynsiin on mennyt about 3-4 tuntia. Mä oon niin pikkutarkka, että ei niitä ihan hetkessä tehdä ;)


Näihin kun kerkesin kyllästyä, askartelin itselleni pinkit kynnet joissa oli hieman enemmän pituutta. Glittereinä oli pinkki sekä vaaleampi pinkki.


Seuraavaks pääsinkin tekemään muiden kynsiä: 

Tässä pelkkä geelilakkaus omiin kynsiin 


Näissä kokeiltiin hopeaa sekä vaalean turkoosia glitteriä, yhdistelmästä tuli mieleen meren sävyt :)



Harmikseni en muistanut ottaa omista kynsistä kuvia, mitkä tein itselleni vapuksi :( 
Nyt viikonloppuna sain juuri ja juuri tehtyä geelijämistä itselleni jälleen pinkit kynnet, mut pinkillä sekä valko/kultaisella glitterillä. 


Laitoin viime viikolla tilaukseen lisää glittereitä, geelejä yms. toivottavasti tilaus tulee tällä viikolla niin pääsee taas kavereille tekee lisää kynsiä ;) 
 

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Kiitollinen, siunattu, onnellinen

Mun kirjoittaminen täällä on jääny todella vähäiseksi tän kevään aikana. Isoin syy on ehkä ollut se, että intoa kirjoittamiseen ei ole ollut. Myös tää kevät on ollu mulle henkisesti raskas, sillä mun työelämässä on ollu tapahtumassa muutoksia.

 Viime vuoden tammikuussahan mä siirryin sairaalamaailmasta kotihoidon pariin, vakipaikan vuoksi. Kotihoito tuntui alkuun todella vaikealta ja yksinäiseltä, olinhan tottunut työskentelemään tiimissä ja koko ajan tietyllä osastolla. Tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Kotihoidon kiireen keskellä ei juurikaan kerennyt näkemään työkavereita, joka oli tosi harmi, varsinkin tämmöselle viherpiiperolle joka oli ensimmäistä kertaa kotihoidossa työssä. 
Kevään tullen järjestimme työkavereiden kanssa illanistujaiset ja siitä lähtien työkaverit tulivat minulle todella läheisiksi ja näin lähes puoli toista vuotta myöhemmin, työkaverit ovat olleet minulle enemmänkin kuin työkavereita. Myös asiakkaat alkoivat tulla tutuksi ja työ alkoi tuntumaan mukavalta ja todella antoisalta.
Viime kesän aikana työ kuitenkin kävi erittäin rankaksi ja todella moni työntekijä lopetti. Jollain ihmeen supervoimilla me "vanhat ja alkuperäiset" työntekijät jatkoimme ja ajattelimme, että kyllä se tästä! tsemppi päällä mennään! 

 Kunnes.. 
Loppusyksystä saimme tiedon, että työpaikkamme "loppuu" ja työnjatkosta ei ole tietoa. Voitte uskoa, miten musertava tieto tuo oli minulle ja meille jokaiselle! Olin jättänyt entisen mahtavan työpaikkani olevinaan vakipaikan takia, tehnyt hiki hatussa työtä niska limalla ja sitten näin käy! 
Tämän uutisen jälkeen tuntui, että se oli sitten tässä. Mielialat on kyllä menny ihan laidasta laitaan. Vakavissani mietin jopa alan vaihtoa ja myös jopa kotiin jäämistä sossun rahoilla :D järkyttävää, mutta totta!

Noh, työt jatkui entiseen malliin, eikä jatkosta tietoakaan. Talvi meni, kevät tuli.. pariin muuhun työpaikkaan laittelin hakemuksia, mutta silti tuntui niin oudolta ajatella, että tämä työ mihin olin jo oppinut ja asennoitunut tulisi loppumaan. Kaikkein pahimmalta tuntui ajatella, että joutuisin jättämään ihanat asiakkaani ja työkaverini. Jättämään kaiken taakseni ja lähtemään taas uusiin tuuliin. Tuntui jotenkin niin uskomattomalta! Jollekin taisin sanoa, että ei mun sydän parka kestä tämmöisiä muutoksia :D mutta se ei kyllä ollut vitsi. Vaikka työ onkin ollut rankkaa, niin samalla se on ollut niin palkitsevaa. Jokainen kiitos minkä työvuorossa olen saanut, jokainen hymy asiakkailta.. sillä sitä on jaksanut ja työkaverit, iso kiitos teille! <3 kaikki itkut, naurut ja kaikki mitä ollaan yhdessä koettu :')

Noh, tuli huhtikuu, tuli toukokuu.. meidän työpaikat tulivat hakuun ja tottakai pistin hakemuksen menemään. Edelleenkin olo oli hyvin epätoivoinen ja ahistunut.. Vaikka yleensä olen ollut hyvin toiveikas, niin jotenkin kaiken tämän jälkeen kaikki ne viimeisetkin toivon rippeet hävisivät. Olin jo ajatellut, että kesän olen kotona, ellei mitään muuta työtä löydy ja sitten syksyllä jatkan eteenpäin.. Kunnes koitti perjantai 15.5
avasin sähköpostini ja viesti.. 

"Sinut on valittu.."

Nuo kolme pientä sanaa ja minä menin mykäksi. Yritin jotenkin lukea viestiä läpi, mutta ei onnistunu! Aloin samantien vollottamaan :D Ne kaikki tunteet ja tilanteet ja kaikki, mitä tämän puolen toista vuoden aikana on joutunut kokemaan tuli pintaan ja ryöppynä ulos! Ihan järetöntä. En oo varmaan ikinä tuntenu niin suurta helpotuksen tunnetta! 

eli siis työni jatkuu vakituisena, mutta eri työnantajalla :) Tätä tunnetta ei voi sanoin kuvalla!
Tai no voi;

MAHTAVAA, IHANAA, MÄ OON NIIN ONNELLINEN, HUIPPUA, ITKETTÄÄ, NAURATTAA, VOI VITJA!! :D

Tähän loppuun laitan vielä kauniin runon, joka oli onnittelukortissa minkä mun vanhemmat antoi mulle: 

"Jotta pääsisi perille 
on eksyttävä tieltä.

Joka pääsee perille
oppii, 
että hetken kuluttua 
 on taas jatkettava matkaa. 

Joka ei koskaan 
putoa raiteilta 
ja mene rikki
jatkaa aina samaa rataa 
ja on turvassa
 suurelta murheelta 
ja suurelta onnelta. "

Tommy Tabermann 

Tämä on omistettu työkavereilleni <3 
Meille supernaisille! <3

KIITOS!